Iitu RAKASTAA uimista. Ja kiva olisi jos myös Siiristä tulisi kunnon vesipeto. Niinpä mentiin eilen Hyvinkään koirakylpylä Aptukseen uimaan pitkästä aikaa.

Vaikka edellisestä kerrasta on aikaa niin Iitu muisti paikan heti ja puhkui intoa kun tajusi pääsevänsä lämpiharrastuksensa pariin. Meille oli varattu uittaja Siiriä varten ja hyvä niin koska Iitukin tarvitsi vähän muistuttelua siitä miten rampeista mennään ja tullaan. Ensin uittaja totutti Iitun ramppeihin ja sen jälkeen Iitu porskuttikin menemään koko puolituntisen aivan intona. Kiva katsella kun toinen on niin tohkeissaan.

Sitten oli Siirin vuoro. Ipanalle puettiin pelastusliivi päälle ja sitten altaaseen. Ensin Siiri kauhoi ja pärski ja yritti väkisin altaan reunalta ylös mutta äkkiä se oppi uimaan rauhallisesti. Siiri sai harjoitella uimista pitkään koska uimassa ei ollut muita opetettavia. Lopuksi Siiri sai uida altaan päästä päähän ilman liivejä ja kylläpä osasi tyttö uida hienosti! Niin rauhallista ja tasaista menoa. Täytyy sanoa että on aikamoinen ero staffin ja portugeesin uintetekniikassa. Vesikoirilla taitaa olla aika luonnostaa hyvä tekniikka kun taas Iitun uinti on sellaista kamalaa höökimistä, tassut käy miljoonaa ja eteenpäin mennään kun tuli persuksissa. Mutta pääasia että on kivaa. Tarkoituksena olisi käydä ennen kesää muutamia kertoja Aptuksessa uimassa. Pääseepä Siirikin heti pienestä pitäen veden makuun. Kesällä päästään sitten onneksi oikeille vesille lutraamaan.

Nimittäin eilen Kirkkonummella Iitu nappasi vasta toisissa virallisissa agikisoissaan nollavoiton .

Ensimmäinen rata meni siis virheettömästi ajalla -8,73, Iitun sijoitus 1/11.

Ei se nolla ollut kaukana toisellakaan radalla, vain yksi pahuksen rima tippui ja tulokseksi saimme 5 ajalla -10,37 ja sijoitus 2/11. Tuomarina kummallakin radalla Miia Laamanen.

Oon ihan hirmu tyytyväinen meidän suorituksiin. Iitu meni niin loistavasti kun vaan voi mennä, lujaa mutta kuunteli kuitenkin hyvin niin kuin aina. Iituhan ei koskaa lähde soveltamaan omiaan vaan kuuntelee ja seuraa todella hyvin. Ja nyt vauhtiakin oli enemmän kun hallissa oli Iitulle mieluinen kivituhkapohja. Ihan hirmu hieno possu .

Täytyy sanoa että KKK:lla on kyllä tosi hyvät palkinnot. Ei meinannut keittiön pöytä riittää kun latasin palkinnot siihen. 4 säkkiä kuivamuonaa, 2 isoa koirankeksipakettia, 9 purkkia purkkiruokaa, kolme dentasticks pakettia, pallonarulelu, kaksi mitalia, 100% ja 50% lahjakortit. Ei huono.

Siiri oli mukana kisoissa pällistelemässä taas ihan upouutta paikkaa. Eipä tuo uusi paikka paljon Siiriä hetkauttanut. Otin Siirin kanssa pientä kontaktiharjoitusta ja leikkimistä ja hyvin jaksoi keskittyä. Ja sitten vaan oltiin ja katteltiin maailman menoa. Vähemmän kiva juttu oli se, että Siirillä oli vatta mennyt kuralle ja se oli oksentanut ja paskantanut autoon. Onneksi paskat oli peitteen päällä eli ei tarvinnut alkaa koko takakonttia pesemään.

Kotiin päästyä olin niin horkassa että otin tulikuuman suihkun ja sen jälkeen parin tunnin päiväunet. Sitten jaksoi taas illalla touhuta. Trimmasin Siirin pyllyn ja sen jälkeen käytiin kunnon lenkillä. Sitten olikin jo päivä pulkassa.

Lauantaina Iitu, tuo pieni joulupossumme, pääsi kisaamaan ensimmäistä kertaa virallisiin agilitykisoihin. Olipa ihanaa että kisat oli lämpimässä sisähallissa kun ulkona oli paukkupakkaset. 

Eka rata meni loppusuoralle asti tosi hyvin mutta sitten sössin kepeillä ja Iitu meni sisään väärältä puolelta. Iitulle pitää antaa sivuunnassa tosi paljon tilaa kepeille mentäessä että se menee oikein. Jos vähänkin ahdistan sitä liikaa niin se menee väärältä puolelta sisään. Siitä siis vitonen. Toinen vitonen tuli keppien jälkeisellä hypyllä millä piti tehdä takaaleikkaus että loppusuoran sai menemään sujuvasti. No pieleenhän se meni. Lähdin leikkaamaan liian aikaisin ja Iitu ei sen takia hypännyt ja taisi vielä mennä hypyn ohikin joten kielto siitä napsahti. Eli tuloksena tältä radalta 10 vp ja aika -1,71.

Toisella radalla meille tuli yksi virhe ja sekin tuli kiitos takaaleikkauksen. Radalla oli suora putki josta mentiin A:lle. Ajattelin että en ehdi tekemään persjättöä ennen A:ta tai sen jälkeen joten tein takaleikkauksen A:lla. Iitu ei sitä kestänyt vaan pyörähti ympäri ja hyppäsi alas A:lta. Muuten oli puhdas rata. Ja teinpä jopa yhden leijeröinninkin radalla. En tosin ollut sitä suunnitellut vaan se tapahtui ihan vahingossa mutta ei se mitään koska se toimi hyvin. Hassua että virheet tulivat takaaleikkauksista mitkä Iitulla treeneissä sujuu tosi kivasti. Ja myös kepeille haku helpommalta puolelta on tosi varma treeneissä ja myös siinä sössittiin. Mutta näinhän se usein menee että ne asiat mitkä on olevinaan varmoja niin niissä juuri kisoissa tulee mokia. Tokan radan saldo siis 5 vp ja aika -2,89.

Ihan tyytyväinen oon ekoihin kisoihin. Iitu meni tasaisen varmasti ja pienestä se oli kiinni ettei tehty nollia. Ja Iitu kun ei ole mikään älytön tykki niin siihenkin oon tyytyväinen että aika jäi miinukselle kummallakin radalla vaikka virheiden korjaamiseen tuhlaantui sekunteja. Harmi ettei saatu Iitun ratoja videolla koska akku hyytyi heti alkuunsa. Seuraavat kisat on mahdollisesti kolmen viikon päästä Purinalla. Ja siellä onkin sitten kylmät oltavat hrrrr....

Siiri oli tietty turistina mukana kisoissa. Pikkasen ensialkuun jänskätti mutta äkkiä se meni ohi ja sen jälkeen typykkä oli kuin kotonaan. Siiri sai taas hyvän annoksen sosiaalistumisharjoitusta kun koiria ja ihmisiä vilisi joka paikassa. Päästin törkeästi Siirin haistelemaan kaikkia ihmisiä keitä se halusi mennä nuuskuttamaan ja muutama sitä sitten vähän rapsuttelikin. Ei Siiri niistä immeisistä mitenkään järin innoissaan ollut mutta meni kuitenkin haistelemaan ja antoi rapsutella. Sisätiloissa Siiri ei yleensä jännitä vieraita niin paljon. Ulkona jänskättää sitten vähän enemmän.  Mutta tosi rennosti pikkunen osasi ottaa hallilla. Kiersi kisapaikalla meidän kanssa ja välillä lekotteli rentona maassa kun katseltiin muiden suorituksia. Ja välillä veteli hirsiä omassa häkissä. Ympäröivä hälinä ei paljon näyttänyt haittaavan.

Tuntuu että Siirin kasvutahti vain kiihtyy kiihtymistään ja se alkaa olemaan jo iso tyttö. Käytiin keskiviikkona ottamassa tehosterokotukset ja eläinlääkärinaseman vaaka näytti 9,1 kiloa. Noin kilon verran näyttää tulevan viikossa lisää painoa. Siiri osasi taas käyttäytyä niin superhienosti lääkärissä. Ei hötkyllyt tippaakaan vaan seistä nökötti kiltisti kun lääkärisetä tutki ja kopeloi ja pisti lopuksi piikin niskaan. Samalla reissulla käytiin myös Murren Murkinassa lihaostoksilla. Ostoksilla oli myös labradorirouva ja mopsinpentu joihin Sikke sai tutustua. Pikkasen ujostutti alkuun mutta hetken päästä olisi jo leikki maistunut.

Eilen huomasin että Siiriltä oli lähtenyt ensimmäinen hammas. Ylhäältä puuttuu yksi pikkuruinen etuhammas. Ihanaa että niistä pikkunaskaleista pääsee kohta eroon, on ne niin inhottavan terävät pirulaiset. Vaikka Siiri on kyllä harrastanut todella vähän käsien puremista verrattuna Iituun ja Pojuun jotka iskivät hampaat kiinni nakkeihin aina tilaisuuden tullen.

Siiri on päässyt jo agilityn makuunkin. Ollaan leikin varjolla otettu lähinnä putkea ja pikkasen myös hyppyä ilman rimaa eli siis vain siivekkeiden välistä menemistä.  On otettu myös puomin alastulokontaktia siten että Siiri on nostettu kontaktille seisomaan takajalat kontaktilla ja etujalat maassa ja siinä sitten syöty namia niin että napa paukkuu. Aina silloin tällöin otetaan Siirin kanssa jotain pientä kivaa ja pennulle sopvaa reeniä Iitun treenien lomassa. Iitu on nyt muuten ilmoitettu ekoihin virallisiin kisoihin jotka on 2.1. Hyvinkään Koiraurheilukeskuksessa. Saas nähdä mitä sähläystä siitäkin tulee. Jostain syystä Iitu ei ole ihan oma itsensä  tuolla Hyvinkään hallilla. En tiedä johtuuko se siitä että siellä on lämmin vai onko keinonurmi pohja Iitun mielestä inhottava. Jotenkin Iitu vaan ei vedä täysillä siellä kun taas kylmässä kivituhkapohjaisessa hallissa se menee tuhatta ja sataa. No, mennään joka tapauksessa kokeilemaan, tuli mitä tuli .